Hyvä nostotekniikka on satuolento, joka muuttaa muotoaan riippuen mm. käyttökohteesta, ihmisestä ja ajanhetkestä. Maagiset perusteet, joihin valmentajana on helppo viitata, ovat verrattain nuori keksintö. Niihin liittyy vankkoja uskomuksia ja pinttyneitä myyttejä siitä, miltä nostotekniikan tulisi näyttää! Näistä kenties tunnetuin tuo paljon jankattu selän pyöristyminen, josta olemme aiemmin tehneet katsauksen sen tämän hetkisestä suhteesta selkäkipuun ja vammoihin.
Nuorempana kohtasin itse pelottelua, että menee olkapäät, ranteet ja selkä nostaessa. Nivelten väitettiin kuluvan, mutta onneksi en tätä uskonut vaan jatkoin treenaamista. Sairastamani nivelreuman oireet helpottivat liikkumisen seurauksena ja vahvempi keho palautui nivelten tulehduksista paremmin. Pitkään meni lukion jälkeen, että tämmöistä pelottelua en saanut osakseni omassa voimailukuplassani. Asia kuitenkin muuttui fysioterapeutin opintojen ja somen myötä. Nyt haitallisia uskomuksia ja liikepelkoa näkee omien videoiden kommenttikenttien lisäksi monen ammattilaisen tekemässä terveysviestinnässä ja siihen kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Liikepelko näkyy puheissa ja asenteissa
Liikepelko on nimensä mukaisesti käyttäytymismalli johon liittyy haitalliseksi tai jopa vaaralliseksi koetun liikkeen välttämistä. Esimerkkinä tämä aiemmin mainittu selän pyöristyminen. Koet selkäkipua, jota selän venytys pyöristäessä provosoi –> Vältät pyöristämästä selkää, jotta kipu paranee –> Vaivan parannuttua edelleen välttelet selän pyöristymistä, koska pelkäät kivun palaavan. Liikepelko voi myös näyttäytyä puheessa. Esimerkiksi ammattilaisen antamissa ohjeissa, joihin liittyy ehdoton rajoitus. “Älä nosta selkä pyöreänä, koska se johtaa välilevyvammoihin.” tai “Ei saa kyykätä polvet pihdissä, koska se kuormittaa polvia.”
Itselle ei tule mieleen yhtään liikettä, johon olisi liitettävissä vahvaa näyttöä sen haitallisuudesta ilman massiivista äkillistä kuormaa tai kuormituksen määrää/kestoa. Taustalla loukkaantumisissa kaikista useimmin on tapaturmat tai liiallinen kuormitus pitkällä aikajänteellä. Harvemmin vieläpä juuri se liikunnan aiheuttama kuormitus vaan pitkittynyt stressi ja yksitoikkoinen kuormitus töissä. Liikkumattomuus ja huonot elintavat sen sijaan ovat yhteydessä kipujen lisäksi ennenaikaiseen kuolemaan. On aivan järjetöntä ylläpitää uskomuksia ja rajoittaa ihmisten liikkumista niillä, kun passiivisuuden haitat ovat suuremmat kuin urheiluvammojen.
Perustelu uskomukselle huonon nostotekniikan haitallisuudesta on aina sama. Se lisää jonkun alueen kuormitusta ja näin ollen johtaa vammaan. Ja näinhän se periaatteessa meneekin, jos kuormitusta annostellaan liikaa suhteessa kuntoon. Annostelun ollessa sopiva, eikö tämän “huonon” tekniikan pitäisi olla paras sen eniten kuormittaman alueen treenaamiseen? Hyvä nostotekniikka tekee parhaiten juuri sen, mitä halutaan sen tekevän. Jos halutaan vaihtoehtoisesti taas nostaa mahdollisimman paljon, ei selän täysi pyöristyminen ole kovinkaan tehokasta, kuten ei sen väkisin täydellisen suorassa pitäminenkään.
Nostotekniikkaa harjoitetaan yksilöllisesti
Huonon nostotekniikasta tekee se, että sillä ei saavuteta haluttua lopputulosta. Kuntoilijalle täydellisen voimanostotekniikan jahtaaminen tuskin on tehokkain vaihtoehto, kun suurimmat hyödyt harjoittelulle saataisi tekemällä vain riittävän kovaa olemassa olevilla taidoilla. Kilpanostajan taas on ihan turha odottaa pitkäjänteistä kehitystä, jos hakataan aina sama 5×5 ohjelma läpi kiinnittämättä huomiota taitoon käyttää kehon mitta- tai voimasuhteita.
Puhe ja yleisesti viestintä liikunnasta on suuressa roolissa liikuntaan liittyvien uskomuksien ylläpitämisessä tai taltuttamisessa. Jokaisen olisi hyvä pohtia sitä, kuinka liikunnasta viestii muille. Vaikka et olisi ammattilainen, voit kannustaa ja rohkaita ihmisiä omalla esimerkilläsi. On myös helppo vaikuttaa muihin negatiivisesti kommentoimalla ilkeästi tai lietsomalla pelkoa minkä tahansa nostotavan haitallisuudesta. Haitallisia nostotekniikoita ei ole!
Yksi uskomus on, että nostotekniikan pitäisi näyttää tietynlaiselle, koska on joskus 90 -luvun bodauksen kulta-aikana päätetty hyvän tekniikan perusteet. Todellisuus on, että ihminen on nostellut painavia asioita jo ennen tätä kulta-aikaa, eikä tieteestä ja valmennusguruista ole ollut tietoakaan. Nostoa katsomalla et siis voi arvioida tekniikkaa hyväksi tai huonoksi ilman, että tiedät tekniikan tavoitteen. Voimanostokyykky näyttää aina erilaiselle kuin painonnostossa käytetty niskakyykky. Niiden tavoite on myös täysin eri. Joskus nostamisen tavoite voi olla pelkästään liikkua ja oppia liikkumaan. Kokonaiskuormituksen ollessa kondiksessa ja liikunnan kutakuinkin kivutonta, voi vaan nauttia kyydistä. Tehdessä oppii ja pitkällä aikajänteellä lisääntynyt voima avaa mahdollisuuksia nostotekniikan kehittämiselle!
Itse pyrin parhaani mukaan omalla työlläni vaikuttamaan ihmisten asenteeseen nostamisesta näyttämällä esimerkkiä ja antamalla mahdollisimman saavutettavia työkaluja eri nostolajien harrastamiseen. Henkilökohtaisen valmennuksen lisäksi voit saada näitä työkaluja käyttöösi myös fysioterapiasta!
