Dynaaminen valgus (polvien painuminen sisäänpäin) koostuu usein liikkeiden yhdistelmästä, johon kuuluu reisiluun lähennys ja sisäkierto, sääriluun kiertyminen ulos ja nilkan/jalkaterän painuminen sisään. Tämän liikemallin seurauksena polvi siirtyy sisäänpäin suhteessa kuvitteelliseen jalkaterän ja lonkan yhdistävään linjaan. Rajoittunut nilkan dorsifleksio (kyky koukistaa nilkkaa niin, että sääri lähenee jalkapöytää) on tunnistettu aiheuttaja dynaamiselle valgukselle. (Wilczyński ym., 2020).

On tärkeää ymmärtää heti alussa, että dynaamisen valguksen riskit riippuvat voimakkaasti kontekstista. Hitaassa, kontrolloidussa ja kahdella jalalla tehdyssä kyykyssä se on eri ilmiö kuin nopeissa, ennakoimattomissa ja usein yhdellä jalalla suoritetuissa loikissa ja suunnanmuutoksissa. Laajoja tutkimuksia tangolla tehtävän kyykyn ja polven valguksen yhteydestä ei ole tarjolla, joten tässä artikkelissa viitatut artikkelit eivät myöskään puhtaasti tutki kuntosalilla tehtävää kyykkyä vaan liittyvät enemmän suorituksiin, joissa kontakti tulee yhdelle jalalle. Ero on keskeinen, kun tulkitaan tieteellisen kirjallisuuden usein ristiriitaisia tuloksia ja jaetaan suosituksia/rajoituksia harjoitteluun.

Vaikutukset lihastyöhön

Henkilöillä, joilla esiintyy dynaamista valgusta yhden jalan kyykyn ja valakyykyn aikana, on mitattu korkeampi EMG-aktiivisuus useissa alaraajan lihaksissa verrattuna verrokkiryhmään, jolla liikemallia ei esiinny. Tämä koskee muun muassa isoa lähentäjälihasta (adductor magnus), sisempää ja ulompaa reisilihasta (vastus medialis ja vastus lateralis) ja takareiden pitkää päätä (biceps femoris) (Khou ym., 2024.)

Vaikka pakaralihasten heikkoutta tai huonoa aktivaatiota pidetään yhtenä aiheuttajana dynaamiselle valgukselle, kaikki tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue tätä yksiselitteisesti. Ison (gluteus maximus) ja keskimmäisen pakaralihaksen (gluteus medius) aktivaatiossa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa verrattuna ryhmään, jolla ei tapahdu dynaamista valgusta kyykyn aikana (Khou ym., 2024.)

Iso lähentäjälihas (adductor magnus) osoittaa johdonmukaisesti merkittävästi lisääntynyttä aktiivisuutta valguksen tapahtuessa (Khou ym., 2024). Vaikka se on lonkan lähentäjä, ja siten myötävaikuttaa polven sisäänpäin suuntautuvaan liikkeeseen, se on myös voimakas lonkan ojentaja, erityisesti syväkyykyssä. Vigotsky ja Bryanton (2016) havaitsivat, että erityisesti leveällä jalka-asennolla tehty kyykky vaatii pakaroiden lisäksi suurta voimantuottoa isolta lähentäjälihakselta erityisesti syväkyykyssä. Tämä johtuu siitä, että lähentäjälihaksen kyky tuottaa voimaa on hyvä syvässä lonkan koukistuksessa. 

EMG-aktiivisuuden mittaaminen ei kerro ulosmitatusta lihaksen tuottamasta voimasta, joten pelkästään EMG-mittausten tuijottaminen ei kerro koko totuutta. Merkkejä usein väitetystä heikosta pakaran aktiivisuudesta ei kuitenkaan ole löytynyt ja alaraajojen osalta lihasaktiivisuus voi jopa kasvaa. On tulkinnan varaista, että johtuuko aktiivisuuden lisääntyminen esimerkiksi epävakaasta suoritustekniikasta, paremmasta asennosta saada tahdonalaista lihasaktivaatiota aikaiseksi vai jostain muusta. Edellä mainittujen tutkimusten perusteella dynaamisella valguksella kyykätessä ei voida perustellusti väittää olevan yleistettävää negatiivista vaikutusta kyykkysuoritukseen.

Fysioterapeutti voi auttaa vammariskin arvioinnissa

Dynaaminen valgus on tunnistettu yhdeksi tekijäksi ilman ulkoista törmäystä syntyville eturistisidevammoille (ACL), erityisesti alastulojen ja suunnanmuutosten yhteydessä. Polven valgus-asennon ja sääriluun kierron yhdistelmä lähellä polven täyttä ojennusta asettaa rasitusta eturistisiteelle kun sääriluu pääsee liukumaan suhteessa reisiluuhun. (Wilczyński ym., 2020). Kyykyn aikana vastaavaa sääriluun liukumista, jota ACL vastustaa, ei pääse tapahtumaan ja polvinivelen koukistuessa ACL löysääntyy. (Yang ym., 2023.) Myöskään näyttöä ACL-vammoista kyykätessä ei löydy. 

Vaikka yhteys vammoihin on olemassa loikissa ja suunnanmuutoksissa, on virheellistä olettaa, että kyykätessä dynaaminen valgus on haitallista. Ensinnäkään polvivammoja kyykätessä tapahtuu erittäin harvoin ja vammoja ylipäänsä voimailulajeissa todella vähän vain 1-4,4kpl/1000h harjoittelua. (Aasa ym). Lähtökohtaisesti tarvetta tutkia aihetta ei synny oikean ongelman olemattomuuden vuoksi. 

• Kyykyt vs. urheilusuoritukset:  Yhteys ACL-repeämiin liittyy tyypillisesti polvi lähes suorana suurella nopeudella ja ennakoimattomilla voimilla tulleisiin iskuihin. Sen sijaan syväkyykyssä esiintyvä dynaaminen valgus ei kuormita ACL:ää merkittävästi (Yang ym., 2023.) Kyykyn kuormitus on lisäksi ennustettavaa, kahdella jalalla tapahtuvaa ja huomattavasti hitaampaa. 

• Ristiriitainen näyttö: Vaikka yhteys polven valguksen ja tulevien ACL-repeämien välillä on löydetty, kaikki seurantatutkimukset eivät ole onnistuneet toistamaan tätä löydöstä loikkiin liittyen (Dewald ym., 2025). Tämä viittaa siihen, että polven valgus ei ole itsenäinen riskitekijä.

• Anatomiset vaihtelut: Yksilön anatomia, kuten leveämpi lantio, lonkkamaljan rakenne tai rakenteellinen pihtipolvisuus (valgus) altistavat dynaamiselle valgukselle Näissä tapauksissa tietty määrä dynaamista valgus -liikettä voi olla yksilön tehokkain ja luonnollisin tapa liikkua, ja “polvet ulos” -asennon pakottaminen voi olla jopa haitallista (Dewald ym., 2025.) 

Välillä kuulee myös väitettävän, että dynaaminen valgus aiheuttaisi suurentuneen polvinivelen kuormituksen takia pitkällä aikavälillä patellan niveluran ja polven ulomman nivelpinnan kulumista. Tukea väitteelle ei kuitenkaan löydy vaan se on silkkaa spekulaatiota. Väite lienee lähteneen, kun dynaaminen valgus on sekoitettu polven rakenteelliseen valgus asentoon, jolloin etureiden lihasten veto suhteessa polvilumpioon (patella) muuttuu ja paine kohdistuu niveluran ulkoreunaan. Rakenteelliseen valgukseen myös liittyy usein polven nivelrikkoa. (Mabrouk ja Kaiser 2025.) Lähtökohtaisesti raskaita kyykkyjä tehdään niin harvoin, että niiden vaikutus polven rakenteisiin tuskin ylittää muun elämän aiheuttamaa kuormitusta tai esim. geneettistä alttiutta polven nivelrikolle. Voimaharjoittelun vaikutus toimintakykyyn ja paranemiseen onkin lähinnä positiivinen sairauksien/vammojen osalta. Keksityt tekniikkavirheet ja pelottelu eivät saa olla este ennaltaehkäisylle ja kuntoutukselle. 

Nostotekniikka on yksilöllinen

Esitetyn näytön perusteella on selvää, että dynaamisen valguksen merkitys ei ole mustavalkoinen vaan se riippuu kontekstista ja yksilöllisistä tekijöistä. Tämä siirtää painopisteen kuviteltujen virheiden etsimisestä yksilöllisen kapasiteetin arviointiin. Dischiavi ja muut (2019) kertovat polven valguksen olevan tärkeä osa alaraajan ja lantion kiertoa, jota käytetään hyväksi mm. heittolajeissa. Myös voimanostajat ja painonnostajat käyttävät tätä strategiana pitää maksimaaliset kuormat liikkeessä noston vaikeimmassa kohdassa. Suositus onkin polvien yhteen painumisen kanssa toimia seuraavasti:

1. Arvioi käyttökohde: Tapahtuuko liike nopeissa kontakteissa (esim. loikissa) vai hallitusti ja hitaasti (esim. kyykky)?

2. Muista yksilöllinen rakenne: Liikkuuko lonkka herkemmin ulko- vai sisäkiertoon? Onko reisiluu suhteessa pitkä vai lyhyt?

3. Rakentaa resilienssiä: Harjoittelun tavoitteena ei saa olla vain optimaalisten suoritusten jahtaaminen, vaan rakentaa kestävä liikkuja, joka sietää erilaista kuormitusta. Voima ei ole koskaan heikkous!

Lähteet

Aasa U, Svartholm I, Andersson F, et al. Injuries among weightlifters and powerlifters: a systematic review. https://bjsm.bmj.com/content/51/4/211 

Dischiavi, S. L., Wright, A. A., Hegedus, E. J., & Bleakley, C. M. (2019) Rethinking Dynamic Knee Valgus and Its Relation to Knee Injury: Normal Movement Requiring Control, Not Avoidance. https://www.jospt.org/doi/10.2519/jospt.2019.0606 

Dewald M., Andersen M., Higgins L., Porter E., Wickersham A. (2025). Are We Overlooking Anatomical Contributions to Dynamic Knee Valgus? https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11788082/ 

Khou, A., Rahnama, N., & Ghamari, A. (2024). Muscle activation in the lower limb muscles in individuals with dynamic knee valgus during single-leg and overhead squats: a meta-analysis study. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11331804/

Mabrouk A., Kaiser K., (2025) Patellofemoral Arthritis. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK513242/  

Wilczyński, B., Zorena, K., & Ślęzak, D. (2020). Dynamic Knee Valgus in Single-Leg Movement Tasks. Potentially Modifiable Factors and Exercise Training Options. A Literature Review. https://www.mdpi.com/1660-4601/17/21/8208

Vigotsky A. ja Bryanton M. (2016). Relative Muscle Contributions to Net Joint Moments in the Barbell Back Squat. ResearchGate. https://www.researchgate.net/publication/301690652_Relative_Muscle_Contributions_to_Net_Joint_Moments_in_the_Barbell_Back_Squat

Yang, S., Liu, Y., Ma, S., Ding, C., Kong, Z., Li, H., Huang, F., Chen, H., & Zhong, H. (2023). Stress and strain changes of the anterior cruciate ligament at different knee flexion angles: A three-dimensional finite element study. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0949265823001781?via%3Dihub