Selkäkivun yhteys väärään nostotekniikkaan on ollut pitkään kiistelyn kohteena niin urheilumaailmassa kuin ergonomiaa käsittelevissä työelämän ohjeistuksissa. Yksi yleisesti esitetty väite on, että pyöreällä selällä nostaminen johtaa välilevyvammoihin. Mutta mitä tutkimusnäyttö kertoo asiasta, ja miten tämä vaikuttaa esimerkiksi maastavetoon ja muuhun nostamiseen? Tässä artikkelissa tarkastelemme tieteellistä näyttöä aiheen ympäriltä ja pureudumme myytteihin sekä tämän hetkiseen kokonaisnäyttöön liittyen maastavedossa tapahtuviin selkävammoihin.

Selkärangan anatomia ja sen kuormitus

Selkäranka ei ole luonnostaan suora, vaan siinä on luonnollisia kaaria: lannerangan lordoosi ja rintarangan kyfoosi (Nienstedt ym. 2009). Tämä antaa selälle joustavuutta ja mahdollistaa iskunvaimennuksen erityisesti juostessa ja hypätessä. Nämä kaaret myös vaikuttavat olennaisesti siihen, miten selkärankaa käytetään nostessa. Välilevyt koostuvat vahvasta syyrustosta ja ovat yksi selkärangan tärkeimmistä rakenteista. Ne eivät saa ravinteita suoraan verenkierrosta, vaan ne imevät ravintoaineita ympäröivistä kudoksista (Nienstedt ym. 2009). Välilevyt ovat siis elävää kudosta, joka sopeutuu kokemaansa kuormitukseen.

Selän kuormittuminen nostotilanteessa riippuu monesta tekijästä, kuten nostotavasta, kuormasta ja nopeudesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että selän ojennettuna pitäminen lisää lannenikamien kompressiota, poikkileikkaavia voimia ja fasettinivelten kuormitusta, kun taas selän pyöristäminen lisää lähinnä ligamenttien rasitusta (Khoddam-Khorasani ym. 2020). Näitä löydöksiä osittain tukee ja haastaa Von Arx ym. (2021) tutkimus, joka käsittelee myös edellä mainittua Khoddam-Khorasani ja kumppaneiden tutkimusta.

Von Arx ja kumppaneiden (2021) mukaan alemmissa nikamissa poikkileikkaavat voimat eivät muuttuneet pyöreällä selällä nostaessa, mutta ylemmissä nikamissa poikkileikkavat voimat kasvoivat selkää pyöristäessä. Selkärankaan kohdistuvat kokonaisvoimat ja kompressio vähenivät selän pyöristyessä nostoissa erityisesti L5-S1 välissä. On huomioitava se, että tutkimuksissa menetelmät ovat hieman eronneet toisistaan ja selän asento niissä on ollut eri, mikä vaikuttaa erityisen paljon selkärangan kokemiin voimiin. Voidaan kuitenkin tämän hetkisestä kirjallisuudesta todeta, että selkä suorana tai neutraalilla selälllä nostaminen ei ainakaan vähennä selkärangan kokemia voimia suojatakseen vammoilta ja kivuilta.

Mistä välilevyvammat ja selkäkivut johtuvat?

Välilevytyrä ja välilevyn pullistuma ovat nimityksiä samalle asialle. Kansankielellä puhuttuna “iskias” eli alaraajaan säteilevä selkäkipu sen sijaan johtuu välilevyn pullistumasta, joka painaa alaraajan hermoa. Välilevyn pullistumat eivät useinkaan ole suoraa seurausta yksittäisestä nostosta. Sen sijaan riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, ylipaino ja pitkäaikainen istuminen (Fatoye ym. 2019; Käypähoito 2025). Voimanostossa ja muussa voimaharjoittelussa suurin osa vammoista syntyy joko akuutista ylirasituksesta tai pitkän ajan kuluessa kertyneestä kuormituksesta (Dudagoitia ym., 2021). Näistä vammoista valtaosa ei kuitenkaan koske selkää ja ovat pääosin rasitusperäisiä kipuja.

Voimanostossa on havaittu, että vammoja tapahtuu suhteellisen vähän: 1000 tuntia kohden esiintyy vain 1,0–4,4 vammaa (Preinl & Stolarz, 2024). Lisäksi selkäkivut eivät aina ole seurausta rakenteellisista vaurioista, vaan myös psykologiset tekijät, kuten liikepelko, voivat lisätä kipua ja vähentää toimintakykyä (Liechti ym., 2022). Esimerkiksi uskomus siitä, että selän pyöristäminen nostaessa on aina vaarallista, voi itsessään lisätä selkäkipujen riskiä.

Nostotekniikka ja sen vaikutus selän kuormitukseen

Monet uskovat, että nostaessa selän pyöristäminen altistaa välilevyvammoille, mutta tutkimus ei tue tätä yksiselitteisesti. Von Arx ym. (2021) havaitsivat, että selän pyöristyminen vähensi selkärangan kokonaiskuormitusta erityisesti L5-S1-nikamavälissä, vaikka se lisäsi rintarangan alueella poikkileikkaavia voimia. Toisin sanoen eri nostotekniikoilla on erilaisia vaikutuksia eri selkärangan osiin. Kovinkaan merkittäviä erot eivät ole, mutta selän pyöristyminen mahdollistaa tehokkaamman nostoasennon. Lisäksi Pavlova ym. (2018) osoittivat, että yksilölliset erot lanneselän kaarevuudessa vaikuttavat siihen, miten paljon pyöristymistä nähdään nostaessa. Tämä tarkoittaa, että pelkästään sen perusteella, miltä nosto näyttää, ei voida yksiselitteisesti sanoa nostotekniikan olevan hyvä tai huono. Nostotekniikkaa tulisi aina ohjata yksilöllisesti kehon rakenteen ja aiemman harjoitteluhistorian perusteella.

Selkäkivun ja liikepelon välillä on havaittu selkeä yhteys (Liew ym., 2022). Pelko selän pyöristymisestä voi johtaa selän ojennuksen ylikorostamiseen, joka lisää selän ojentajalihasten aktiivisuutta ja saattaa pitkällä aikavälillä lisätä riskiä selkäkivulle. Tangolla maastavetäessä se myös lisää lanneselän kuormitusta. Tätä havainnollistaa alla olevat kuvat.

Hallitse selkäkipu!

Nykyisen tutkimusnäytön perusteella ei voida yksiselitteisesti väittää, että pyöreällä selällä nostaminen aiheuttaisi automaattisesti välilevyvammoja. Sen sijaan selkävammojen ja -kipujen taustalla ovat useat eri tekijät, kuten ylikuormitus, vähäinen liikunta, tupakointi ja liikepelko. Videman ym. (2005) havaitsivat, että hoitajien keskuudessa alaselkäkivun ilmaantuvuus nousi merkittävästi koulutuksen aikana, mikä viittaa siihen, että kokonaiskuormituksen hallinta on avainasemassa selkäkipujen ehkäisyssä. Tämä havainto tukee ajatusta siitä, että yksittäinen nostotapa ei ole ainoa merkittävä tekijä, vaan tärkeämpää on hallita kokonaiskuormitusta ja pitää huolta selän terveydestä kokonaisvaltaisesti.

Voimanostossa ja muussa voimaharjoittelussa tulee keskittyä kehon kokonaiskuormituksen hallintaan eikä pelkästään yksittäiseen nostotekniikkaan. Lisäksi yksilölliset erot kehon rakenteessa vaikuttavat siihen, mikä nostotapa on kenellekin optimaalinen. Perinteiset uskomukset voivat joskus olla harhaanjohtavia, ja on tärkeää, että ohjeistus perustuu tutkittuun tietoon eikä pelkästään vanhoihin käsityksiin. Preinl ym. (2024) huomasivat 25% voimanostajista olevan selkäkipuja, kun sama lukema Terveyskirjaston mukaan Suomalaisessa väestössä on jopa 33%.

Lopulta tärkeintä on ymmärtää, että selkäkipujen ehkäisyssä merkittävimmässä roolissa ovat monipuolinen harjoittelu, kokonaiskuormituksen hallinta ja hyvät elämäntavat. Selän terveyttä ei ratkaise yksi ja oikea nostotekniikka. Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, joka ottaa huomioon sekä fyysiset että psykologiset tekijät, voidaan vaikuttaa riskeihin! Kannattaa myös opetella aktiivisesti ojentamaan ja pyöristämään selkää.

Lähteet

Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A., Björkqvist, S., Hänninen, O., & Arstila, A. (2009). Ihmisen fysiologia ja anatomia (18. uud. p.). WSOY. s.108-110

Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A., Björkqvist, S., Hänninen, O., & Arstila, A. (2009). Ihmisen fysiologia ja anatomia (18. uud. p.). WSOY. s.61-62

Preinl, M., & Stolarz, K. (2024). Injuries of the lower back in powerlifting: A literature review with meta-analysis. https://www.researchgate.net/publication/381750867_INJURIES_OF_THE_LOWER_BACK_IN_POWERLIFTING_A_LITERATURE_REVIEW_WITH_META-ANALYSIS_URAZY_DOLNEGO_ODCINKA_PLECOW_W_TROJBOJU_SILOWYM_PRZEGLAD_LITERATURY_Z_METAANALIZA

Dudagoitia, E., García-de-Alcaraz, A., & Andersen, L. L. (2021). Safety of powerlifting: A literature review. Science & Sports, 36(3), e59–e68.

Fatoye, F., Gebrye, T., & Odeyemi, I. (2019). Real-world incidence and prevalence of low back pain using routinely collected data. https://link.springer.com/article/10.1007/s00296-019-04273-0

Khoddam-Khorasani, P., Arjmand, N., & Shirazi-Adl, A. (2020). Effect of changes in the lumbar posture in lifting on trunk muscle and spinal loads: A combined in vivo, musculoskeletal, and finite element model study. Journal of biomechanics, 104, 109728. https://doi.org/10.1016/j.jbiomech.2020.109728

Von Arx, M., Liechti, M., Connolly, L., Bangerter, C., Meier, M. L., & Schmid, S. (2021). From stoop to squat: A comprehensive analysis of lumbar loading among different lifting styles. https://www.researchgate.net/publication/355908295_From_Stoop_to_Squat_A_Comprehensive_Analysis_of_Lumbar_Loading_Among_Different_Lifting_Styles

Pavlova, A. V., Meakin, J. R., Cooper, K., & Barr, R. J. (2018). Variation in lifting kinematics related to individual intrinsic lumbar curvature: An investigation in healthy adults. https://www.researchgate.net/publication/326420555_Variation_in_lifting_kinematics_related_to_individual_intrinsic_lumbar_curvature_An_investigation_in_healthy_adults

Käypähoito. (2025). Alaselkäkipu. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla osoitteessa https://www.kaypahoito.fi/hoi20001

Liew, B. X. W., Syrett, J., Freeman, P., & Evans, D. W. (2022). Pain-related fear of movement dynamics in individuals with and without low back pain participating in weightlifting and/or powerlifting training. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9612576/

Videman, T., Ojajärvi, A., Riihimäki, H., & Troup, J. D. G. (2005). Low back pain among nurses: A follow-up beginning at entry to the nursing school. https://journals.lww.com/spinejournal/abstract/2005/10150/low_back_pain_among_nurses__a_follow_up_beginning.16.aspx

Selkäkipu https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00326